Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun finaalivaiheeseen on valittu kymmenen tiimiä. Valituissa tiimeissä korostuvat kansainvälisyys ja poikkitieteellisyys. Finalistiratkaisujen joukossa on monia keskenään erityyppisiä ehdotuksia siitä, miten Helsinki pääsee mahdollisimman kestävällä tavalla eroon kivihiilen käytöstä lämmöntuotannossa vuoteen 2029 mennessä. Kilpailu etenee seuraavaksi yhteiskehittämisvaiheeseen.


Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun finaalivaiheeseen on valittu kymmenen tiimiä. Valituissa tiimeissä korostuvat kansainvälisyys ja poikkitieteellisyys. Finalistiratkaisujen joukossa on monia keskenään erityyppisiä ehdotuksia siitä, miten Helsinki pääsee mahdollisimman kestävällä tavalla eroon kivihiilen käytöstä lämmöntuotannossa vuoteen 2029 mennessä. Kilpailu etenee seuraavaksi yhteiskehittämisvaiheeseen.

Helsinki Energy Challenge -kilpailuun osallistuneissa 252 tiimissä oli yhteensä 1 528 asiantuntijaa ja innovaattoria eri puolilta maailmaa pohtimassa ratkaisua Helsingin lämmityshaasteeseen.

Kymmenen finaaliin valitun ehdotuksen joukossa on keskenään erilaisia ratkaisuja, joissa on merkittävää potentiaalia jatkojalostua kilpailun seuraavassa vaiheessa. Monet ehdotetuista ratkaisuista ovat myös skaalattavissa muiden kaupunkien tarpeisiin. Mukana on muun muassa monipuolisia kokonaisratkaisuja, joista osassa hyödynnetään useita eri lämmönlähteitä ja yhdistetään jo käytössä olevaa teknologiaa uudella tavalla. Mukana on myös kilpailuehdotuksia, jotka sisältävät täysin uudenlaista teknologiaa. Ratkaisujen joukossa on uudenlaisia ideoita muun muassa lämmön varastointiin ja siirtämiseen, hukkalämmön hyödyntämiseen sekä energiankulutuksen ohjaamiseen ja kuluttajien aktivointiin. Mukana on myös mielenkiintoisia ei-teknisiä innovaatioita, jotka mahdollistavat tulevaisuuden kestävien ratkaisujen toteutuksen ja hajautettujen ja keskitettyjen ratkaisujen yhdistämisen.

”Lanseerasin Helsinki Energy Challenge -kilpailun, jotta maailman parhaat kyvyt saataisiin valjastettua miettimään Helsingin energiaongelmaa. Kilpailu on luonut maailmanlaajuista keskustelua aiheen ympärillä. Se onnistui yhdistämään laaja-alaisen kansainvälisen osaamisen kunnianhimoiseen ongelmanratkaisuun ja olemme varmoja, että tämä erilaisten osaamisten törmäyttäminen tulee synnyttämään uudenlaista ajattelua myös jatkossa. Kilpailullamme on vankka kansainvälinen tuki eri organisaatioilta ja useilta kollegoiltani, ja tulemme yhdessä tekemään töitä sen eteen, että saadut ratkaisut tulevat käyttöön mahdollisimman laajasti. Jokaisen kaupungin täytyy kantaa kortensa kekoon globaalin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa”, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Tiimit poikkitieteellisiä ja kansainvälisiä

Finalistitiimeissä on kussakin 3–20 jäsentä ja yhteensä 85 asiantuntijaa moninaisilta osaamisalueilta. Finalistien joukossa on startup-yrityksiä, isoja alan yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja – pääasiallisesti näiden yhdistelmiä – ja eri yrityksistä muodostuvia kansainvälisiä konsortioita.

Finalistitiimit edustavat vahvaa osaamista ja uskottavaa erityyppisen osaamisen yhdistämistä ja ovat siten kyvykkäitä kehittämään kilpailuehdotuksensa seuraavalle tasolle kilpailun finaalivaiheessa.

Finalistitiimit ovat kaikki eurooppalaisia. Mukaan valikoituneissa tiimeissä on mukana organisaatioita Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Italiasta, Hollannista, Puolasta, Unkarista, Itävallasta ja Ranskasta. Suurimmassa osassa tiimeistä on asiantuntijoita ja organisaatioita useammasta eri maasta. Useissa tiimeissä on edustettuna myös suomalainen asiantuntijuus ja mukaan valikoitui myös täysin kotimaisia tiimejä.

”Kun ottaa huomioon, että saimme niin runsaan määrän ehdotuksia ja kilpailutiimeissä oli mukana yhteensä 1 528 asiantuntijaa, erilaisilla taustoilla ja eri puolilta maailmaa, on selvää, että mukana oli hyvin laaja joukko erilaisia ratkaisuja. Arviointityö oli odotettua vaikeampaa. Kova työ on nyt takana ja kilpailu etenee seuraavaan, mielenkiintoiseen vaiheeseen. Tässä vaiheessa kilpailua kilpailutyöt ovat vasta alustavia ehdotuksia; kukin tiimi tulee saamaan yhteiskehittämisvaiheessa tukea ja lisätietoa oman ehdotuksensa jatkojalostamiseen. Odotammekin innolla miltä finalistitiimien lopulliset ehdotukset tulevat näyttämään. Finalistitiimien joukossa on merkittävää osaamista, joten odotukset ovat korkealla”, toteaa kilpailun projektinjohtaja Laura Uuttu-Deschryvere.

Yhteiskehittämisvaihe alkaa

Finaaliin valitut tiimit kutsutaan yhteiskehittämisvaiheeseen, jonka aikana ne saavat tukea ratkaisunsa edelleen kehittämiseen ja lisätietoa pystyäkseen räätälöimään ideansa vielä paremmin Helsingin kontekstiin sopivaksi. Yhteiskehittämisvaiheen keskiössä on joulukuussa järjestettävä boot camp -tapahtuma.

Kansainvälinen tuomaristo arvioi finalistitiimien lopulliset kilpailutyöt vuoden 2021 alussa ja kilpailun voittaja julkistetaan maaliskuussa 2021. Arviointikriteerit ovat ehdotuksen ilmastovaikutus, vaikutus luonnonvaroihin, kustannusvaikutus, toteuttamisaikataulu, toteutettavuus, toimitusvarmuus ja kapasiteetti. Helsingin kaupunki on sitoutunut jakamaan kilpailun opit ja tulokset avoimesti, jotta myös muut kaupungit voivat hyödyntää niitä omassa ilmastotyössään.

Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätetyissä ehdotuksissa oli runsas määrä uudenlaisia ideoita ja konsepteja, jotka eivät kuitenkaan suoraan vastanneet haasteeseen tai täyttäneet arviointikriteereitä, mutta joita aiotaan tuoda esiin kilpailuprosessin aikana. Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun tavoitteena on saada myös muille kuin finalistiratkaisuille niiden ansaitsemaa näkyvyyttä.

Mukana oli muun muassa ratkaisuja, joissa aihe ”pelillistetään”, uudenlaisia ratkaisuja erilaisten lämmönlähteiden hyödyntämiseen, uudenlaisia markkina- ja liiketoimintamalleja sekä lämpövarastointiratkaisuja, hajautettuja lämmöntuotantomalleja, uusia teknologioita kuten modulaarisia pienydinreaktoreita sekä vetyratkaisuja.

Kaupungit avainroolissa – Covid 19 -pandemia ei pysäytä Helsingin ilmastotyötä

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ja sen hillitsemisessä avainrooli on kaupungeilla. Covid-19-pandemiasta huolimatta Helsingin kaupungin ilmastotyö jatkuu vahvana. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakennusten lämmittämisestä, siksi kestävän lämmitystavan löytämisellä on ratkaiseva vaikutus hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemisessä. Yli puolet Helsingin lämmitysenergiasta tuotetaan tällä hetkellä kivihiilellä, jonka käytöstä luovutaan vuoteen 2029 mennessä. Helsinki haluaa löytää kivihiilen korvaajaksi pitkäaikaisesti kestäviä ratkaisuja eikä siksi halua siirtyä laajamittaiseen biomassan käyttöön.

Helsinki haluaa toimia alustana uusille, kestäville ja innovatiivisille ratkaisuille ja avasi 27. helmikuuta 2020 kansainvälisen Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun. Kilpailulla haetaan ratkaisuja, joiden avulla kaupunki voidaan tulevien vuosikymmenien aikana lämmittää kestävällä tavalla ilman kivihiiltä ja mahdollisimman vähällä biomassalla. Kilpailun pääpalkinto on miljoona euroa.


Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun englanninkielinen verkkosivusto




Ajankohtaista

Helsingin kaupungin rakennuksille ennätyksellisen tiukka energiaohjelma

Mikä on tehokkain tapa selättää ilmastohaasteet? Entä mikä on yksittäisen ihmisen vaiku...

Helsinkiläiset kannattavat pyöräliikenteen edistämistä

Kaupungin tavoite on parantaa Helsingin pyöräilyoloja ja kannustaa pyöräilyyn ympäri vu...

Osallistu kansainvälisen vammaisten päivän aamutilaisuuteen verkossa

Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään verkossa torstaina 3.12.2020 kello 9.00–10.3...

Helsingin kaupunki viestii koronaviruksesta monikielisesti

Helsingin kaupunki panostaa saavutettavaan koronavirusviestintään. Kaupungin kaikki kor...