– Todella suuri merkitys!

Näin vastaa Leona Silberstein kysymykseen, kuinka suuri merkitys kierto- ja jakamistaloudella on. Silberstein toimii ympäristötarkastajana kaupungin ympäristöpalveluissa.

Hän oli pitkälti vastuussa Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartan synnyttämisestä. Se hyväksyttiin toukokuussa kaupunkiympäristölautakunnassa.

Silberstein muistuttaa ikävistä tosiasioista: maailman luonnonvaroja kulutetaan ennätyksellistä vauhtia, uusista lajikadoista uutisoidaan yhä tiuhempaan ja luonnon monimuotoisuutta köyhdytetään.

Kierto- ja jakamistalouden ansiosta tilannetta voidaan parantaa, ja monessa tapauksessa nopeasti. Kiertotaloudessa sen nimenmukaisesti materiaalit pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään ja jätteiden syntyä ehkäistään tehokkaasti. Kierrättäminen on erityisen tärkeää vaikkapa kännyköiden harvinaiseksi käyville arvometalleille.

Jakamistaloudessa nimenmukaisesti tavaroita ja esimerkiksi tiloja jaetaan: auto voi olla yhteiskäytössä, ja yksi ja sama tila voi toimia päivällä kouluna ja illalla harrastuskäytössä.

Konkreettisia keinoja on paljon, ja niitä on esillä myös kierto- ja jakamistalouden tiekartassa. Sen avulla toteutetaan myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaa, mikä puolestaan auttaa torjumaan ilmastonmuutosta.

Kaikkia toimenpiteitä seurataan

Kun kierto- ja jakamistalouden tiekarttaa suunniteltiin ja työstettiin työpajoissa, Silberstein korosti mukana oleville, että nyt haetaan konkreettisia tekoja.

– Toki myös visio tarvitaan, mutta tiekarttaa varten piti saada selville, missä ovat isoimmat ongelmat sekä toisaalta missä olisi mahdollista edistää kiertotaloutta merkittävästi. Tarvitaan toimenpiteitä.

Osa kiertotalouden toimenpiteistä oli jo aiemmin Helsingin ilmastovahti -sivustolla (ilmastovahti.hel.fi), kuten esimerkiksi kierrätysmateriaalien osuuden lisääminen rakentamisessa. Kuka tahansa voi nyt seurata, miten yksittäiset toimenpiteet edistyvät.

Jokaisella toimenpiteellä on aikataulunsa ja yhteyshenkilönsä. Silbersteinin mielestä on tärkeää, että toiminta on läpinäkyvää ja että siitä raportoidaan.

Rakentamisen kiertotalouteen vauhtia



Kaupunki tarvitsee kierto- ja jakamistalouden toteuttamiseen yrityksiä ja kaupungin asukkaita.

Silberstein ottaa esimerkin rakentamisesta. Siinä syntyy valtavasti jätettä, josta iso osa päätyy polttoon tai kaatopaikalle.

Alan yritysten on oltava mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa rakennusmateriaalien uutta elämää.

Kaupunki on mukana HYPPY-hankkeessa, jossa etsitään keinoja saada purkukohteiden rakennusosat ja -materiaalit kiertämään. Kiertotalous tosin tarkoittaa rakentamisessa paljon muutakin. Suurimmat hyödyt saadaan aikaan, kun huomioidaan koko prosessi maankäytön suunnittelusta rakentamiseen, ylläpitoon ja purkamiseen.

Silberstein korostaa useaan otteeseen, kuinka merkittävää on vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta. On laskettu, että rakennettu ympäristö kuluttaa lähes puolet tuotetuista materiaaleista.

Hankintoihin tiukemmat kriteerit

Silberstein nostaa rakentamisen lisäksi merkittäväksi kiertotalouden vaikuttajaksi kaupungin hankinnat, joita Helsinki tekee vuosittain yli kahdella miljardilla eurolla. Hankintoihin on mahdollista lisätä tiukemmat kiertotaloutta edistävät kriteerit, mikä on yksi tapa saada tavaroiden ja palvelujen tuottajat yhä tiiviimmin mukaan kiertotalouteen.

Kierto- ja jakamistalouden tiekartassa tavoitteena onkin kiertotalouden kriteerien sisällyttäminen kaikkiin kaupungin hankintoihin.

Tarvikehankintoihin on tulossa koko kaupunkiorganisaatiota koskeva ohjeistus. Tilausmääriä tullaan aiempaa enemmän optimoimaan ja tarvikkeiden käyttöä ja kiertoa tehostamaan.

Hankinnoissa on tarkoitus ottaa jatkossa yhä selkeämpi kanta myös muoviin: turhan kertakäyttömuovin ja yksittäispakkausten määrää vähennetään niin tuotehankinnoissa kuin kokoustarjoiluissa.

Kalustehankinnoissa ollaan yhä tarkempia ja ne tehdään ensisijaisesti kaupungin oman kierrätyssivuston kautta.

Silberstein kertoo, että tuotehankintojen sijaan voidaan paikoitellen siirtyä hankkimaan palveluja. Tätä ryhdytään selvittämään muun muassa ict-hankintojen osalta. Palveluhankinta voisi sopia myös esimerkiksi työvaatteisiin.

Koko elinkaaren kustannukset laskelmiin

Tuleeko kierto- ja jakamistalouden toteuttamisesta ylimääräisiä kustannuksia?

Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Esimerkiksi tilojen jakaminen ja monikäyttö on silkkaa säästöä. Ja mitä enemmän esimerkiksi toimistokalusteita kierrätetään, sitä enemmän säästetään.

Mutta esimerkiksi rakentamisessa voidaan tarvita uudenlaisia investointeja. Myös suunnitteluun on varattava enemmän aikaa.

Silberstein toivoo, että hankkeita suunniteltaessa ja niistä päätettäessä eurot laskettaisiin tulevaisuus ja elinkaarikustannukset huomioiden.

– Kun rakennetaan kestävistä materiaaleista sekä panostetaan huolettavuuteen, korjattavuuteen ja monikäyttöisyyteen, voidaan rakennusten käyttöikää ehkä pidentää ja säästää kustannuksissa pidemmällä aikavälillä.

Tiekartan myötä suunnitelmissa onkin toteuttaa pilotteja, joissa korostetaan elinkaarinäkökulmaa.

Kirjasto, aitoa jakamistaloutta!



Kierto- ja jakamistaloutta parhaimmillaan ovat kirjastot, joiden lainattavien tuotteiden valikoima laajenee jatkuvasti. Tämä havaittiin myös Sitrassa. Se julkisti keväällä kilpailun, jolla haluttiin auttaa kuntia ja kuntayhtymiä luomaan kesätöitä kiertotaloudesta. Sitra lupasi rahoittaa parhaat ideat.

Helsingin kaupunki oli yksi voittajista idealla, jossa kirjastoon palkataan kesäksi pyörälähetti. Hän polkee ja toimittaa perille kirjaston tavaroita niitä lainaaville. Riskiryhmiin kuuluvat välttävät edelleen julkisissa tiloissa liikkumista mutta voivat tarvita vaikkapa poraa nikkarointia varten.

Liikuntapalvelut ovat lainanneet projektin ajaksi kirjastolle monipuolisesti liikuntavälineitä kotijumppaajien lainattaviksi.

– Kirjasto pääsi rekrytoimaan kesäksi uuden työntekijän Kallion kirjastoon, Silberstein iloitsee.

Asenteet ratkaisevat

Kierto- ja jakamistalouden toimenpiteitä ryhdytään viemään eteenpäin, osittain hyvinkin ripeästi. Kaupunkiorganisaatiossa tehdään paljon jo nyt. Kalusteet vaihtavat omistajaa kierrätysverkostossa, ja kaupungin tilojen vuokraus on ollut käytössä jo vuosia.

Kaupunkilaisille tuttu ja aito kiertotalouden esimerkki on kierrätyskeskus. Moni tavara, vaate ja vehje on saanut uuden elämän uuden omistajan hallussa, osa sellaisenaan, osa tuunattuna.

Myös viherjätteitä ja ravinteita hyödynnetään kaupungin toiminnassa, mutta uusia viherjätteiden käsittelytapoja pilotoidaan lisää. Samalla yhteistyötä yksityisten toimijoiden ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa lisätään.

Silberstein toivoo myös uusia rakentamisen pilotteja, jotta alalle saataisiin lisää hyviä kiertotalouden käytäntöjä.

Osalle kierto- ja jakamistalouden toimenpiteistä tarvitaan vielä aikataulu ja nimetyt vastuuhenkilöt. Kun ne ovat selvillä, loputkin toimenpiteet saadaan listattua ilmastovahtiin.

Silberstein on huomannut, että markkinavuoropuhelut alan toimijoiden kanssa ennen isoja hankintoja ovat mainioita tilaisuuksia kertoa kaupungin toiveista ja toisaalta kuulla, millaisia ratkaisuja markkinoilla jo on tai ainakin pian toteutettavissa.

Hän pohtii, että kierto- ja jakamistalouden rivakka eteneminen vaatii isoa asennemuutosta, eikä vain kaupunkiorganisaatiossa vaan koko yhteiskunnassa.

Kaupunki voi ohjata markkinoita omilla toimillaan, mutta toimivaan kierto- ja jakamistalouteen – kuten myös hiilineutraaliuden toteuttamiseen – tarvitaan massojen voimaa.


Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Reija Jousjärvi, Antti Pulkkinen ja Maarit Hohteri


Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:10 PDF

Kierto- ja jakamistalouden tiekartan toimenpiteiden etenemistä voi seurata Helsingin ilmastovahti -palvelussa osoitteessa ilmastovahti.hel.fi.