Kansainvälisenä onnellisuuspäivänä 20. maaliskuuta YK:n alainen verkosto SDSN julkisti vuosittaisen raporttinsa maailmanlaajuisesta onnellisuusvertailusta. Suomi otti kärkipaikan jo kolmantena perättäisenä vuotena.


Kansainvälisenä onnellisuuspäivänä 20. maaliskuuta YK:n alainen verkosto SDSN julkisti vuosittaisen raporttinsa maailmanlaajuisesta onnellisuusvertailusta. Suomi otti kärkipaikan jo kolmantena perättäisenä vuotena.

Onnellisuusvertailu tehtiin nyt ensimmäistä kertaa myös kaupunkien osalta. Maavertailua heijastaen Helsinki sijoittui ykköseksi maailman onnellisimpana kaupunkina.

Tänään, Helsingin syntymäpäivänä, on hyvä hetki pohtia syitä, miksi Helsinki on yksi maailman onnellisimmista kaupungeista.

Onnellisuutta luo toimiva kaupunki

20. maaliskuuta julkaistu onnellisuusvertailu hukkui koronaviruspandemian aiheuttamaan vakavaan haasteeseen. Vain päiviä ennen onnellisuusraportin julkaisua Suomen hallitus julisti maahan poikkeustilan.

Haaste ei kuitenkaan ole himmentänyt Helsingin strategista visiota olla maailman toimivin kaupunki – pikemminkin kirkastanut sitä.

Pormestari Jan Vapaavuoren mukaan toimiva kaupunki tarkoittaa hyvän elämän edellytyksiä, jotka tukevat onnellisuutta.

”Maailman toimivin kaupunki on yhteisö, joka tarjoaa asukkailleen parhaat mahdolliset olosuhteet hyvälle urbaanille elämälle. Poikkeustilanne on osoittanut, että hyvin toimiva, luottamukseen perustuva yhteiskunta on vahva myös kriisissä”, Vapaavuori sanoo.

”Kriisin hoito Helsingissä ja Suomessa on vahvistanut uskoa parhaisiin ominaisuuksiimme – että olemme luotettavia, hyvin organisoituneita, uskottavia ja ennakoitavia. Toivottavasti näin on myös jatkossa.”

Strategiaa täydentää nyt kriisistä palautumisen ohjelma. Ohjelma vastaa kysymykseen, miten Helsinki on maailman toimivin kaupunki kriisin aikana ja sen jälkeen.

Hyvän elämän tekijät Helsingissä



Yksi keskeinen hyvän elämän tekijä Helsingissä on tasa-arvo, jota pyritään toteuttamaan niin palveluiden tarjonnassa ja laadussa kuin alueiden kehittämisessä ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksissa.

Eri alueita kehitetään samanarvoisesti niin, että kaikki kaupunginosat ovat eläviä, viihtyisiä ja omaleimaisia. Alueiden välistä eriytymistä ehkäistään ja hyvinvointieroja kavennetaan sekä asumismuotoja sekoittavalla asuntopolitiikalla että positiivisen erityiskohtelun määrärahalla.

Asukkaita otetaan koko ajan enemmän mukaan kaupungin kehittämiseen. Viime vuonna toteutettiin ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin ohjelma, jossa helsinkiläiset saivat päättää osan oman asuinalueensa budjetin käytöstä. Nuorten ääni tulee kuuluviin osallisuusjärjestelmä Ruutin kautta.

Toinen keskeinen hyvän elämän tekijä Helsingissä on turvallisuus. Helsingin turvallisuudesta on vankkaa tutkimusnäyttöä: Sen lisäksi että Suomi on tutkimusten mukaan maailman turvallisin maa (World Economic Forum 2017), Helsinki on maailman toiseksi turvallisin kaupunki (Mercer 2017). Helsingin oman turvallisuustutkimuksen mukaan helsinkiläisten kokema turvallisuuden tunne on kohentunut viime vuosina (Helsingin kaupunki ja Poliisi 2018).

Hyvää elämää Helsingissä tukevat myös merellisyys, puhtaus ja lähiluonto sekä monipuoliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Helsingissä luonto on lähellä jokaista, rannat ja monet saaret on avattu virkistyskäyttöön, ja meri on kaikkien saavutettavissa. Myös kulttuuri- ja liikuntapalveluita löytyy joka puolelta kaupunkia.

Helsingissä on helppo yhdistää työ ja vapaa-aika



Yksi Helsingin erityisistä vahvuuksista on hyvä työn, kodin ja vapaa-ajan tasapaino. Toimivat palvelut ja sujuva joukkoliikenne takaavat helsinkiläisille enemmän vapaa-aikaa.

”On helppo yhdistää onnistuneesti työ, vapaa-aika ja hyvä elämä kaupungissa, jossa asukkaat käyttävät työmatkoihin keskimäärin vain 26 minuuttia”, muistuttaa pormestari Vapaavuori.

Työn ja vapaa-ajan vaivaton yhdistäminen on myös yksi Helsingin valtti kansainvälisten osaajien houkuttelussa.

Myös älykkäät ja digitaaliset kaupunkiratkaisut niin energian säästössä, liikkumisessa kuin asumisessakin tukevat toimivan kaupungin rakentumista. Yksi onnistuneiden ratkaisujen mittari on säästää asukkaille tunti päivässä arjen rutiineissa digitaalisten palveluiden avulla.

Kaupunki seuraa helsinkiläisten hyvinvointia ja elämänlaatua



YK:n onnellisuusvertailu perustuu kyselyyn, jossa vastaajia pyydetään arvioimaan elämänsä laatua subjektiivisesti asteikolla 0–10.

”Onnellisuusvertailussa tarkasteltu onnellisuus kertoo ennen kaikkea asukkaiden tyytyväisyydestä kaupungin, asumisen ja arjen toimivuuteen”, sanoo tutkimuspäällikkö Katja Vilkama Helsingin kaupungin Kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä. Yksikkö tekee tutkimusta ja tuottaa tilastotietoa kaupungin päätöksenteon tueksi.

Vilkaman mukaan asukkaiden elinoloja ja hyvinvointia tutkitaan Helsingissä eri näkökulmista. Monissa tutkimuksissa on mukana kysymyksiä, jotka liittyvät elämänlaatuun.

”Elämänlaatu koostuu monesta osatekijästä, joista yksi on yksilön kokema onnellisuus”, sanoo erityissuunnittelija Stina Högnabba, joka koordinoi Helsingin kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Högnabba muistuttaa, että elämänlaatua ei voida mitata erillään kaikista elämään vaikuttavista seikoista.

”Hyvin- tai pahoinvoinnin taustalla voi olla monia juurisyitä, kuten esimerkiksi kokemus yksinäisyydestä, joka heijastuu suoraan onnellisuuden kokemukseen.”

Helsinkiläisten terveys ja hyvinvointi ovat valtakunnallisesti vertaillen hyvällä tasolla. Huhtikuussa ilmestyneen Helsinkiläisten terveys, sairastavuus ja elintavat -julkaisun mukaan helsinkiläisten elämänlaatu on kohentunut ja krooniset sairaudet ovat vähentyneet 2010-luvun aikana. Koronapandemian ja siitä johtuvan poikkeustilan vaikutukset helsinkiläisten hyvinvointiin näkyvät vasta seuraavissa tutkimuksissa.

Suomessa myönteinen perusvire



Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen on tutkinut onnellisuutta. Hänen mukaansa onnellisuuden käsite liittyy myönteisiin tunteisiin itselle tärkeistä asioista.

”Suomessa toteutuvat monet onnellisuuden osatekijät”, Kauppinen sanoo.

”Yksi keskeinen onnellisuuden osatekijä on turvallinen paikka maailmassa, jossa ei tarvitse olla huolissaan elämän perusasioista ja voi elää ilman ahdistusta, stressiä ja masennusta. Suomen yhteiskunnassa on paljon asioita, jotka edistävät myönteistä perusvirettä, mukaan lukien turvallisuuden tunne, luottamus poliisiin ja viranomaisiin sekä hyvinvointivaltio, joka laskee stressin tasoa.”

”Kun ihminen kokee itsensä välittämisen arvoiseksi ja arvostetuksi, ollaan pitkällä onnellisuudessa.”

”Toinen keskeinen onnellisuuden osatekijä on se, että kokee itsensä pystyväksi. Suomessa tätä osatekijää tukee tasa-arvo, joka vaikuttaa onnistumisen kokemukseen.”

Mutta miten käy Suomelle tulevissa onnellisuusvertailussa?

”On hyvä syy olettaa, että Suomi on edelleen kärkipäässä. Me olemme vauras maa, jolla on edellytykset pysyä onnellisena”, Kauppinen vakuuttaa.

Teksti: Johanna Lemola
Kuvat: Jussi Hellsten, Kuvatoimisto Kuvio Oy, Yiping Feng & Ling Ouyang, Lauri Rotko, Helsinki Marketing  

Lisää aiheesta:
Maailman onnellisuusraportti World Happiness Report 2020
Kaupunkien onnellisuusvertailu Cities and Happiness: Ranking and Analysis 

Tutkimuksia ja tilastoja helsinkiläisten hyvinvoinnista:

Helsinkiläisten elinolot ja hyvinvointi
Helsinkiläisten terveys, sairastavuus ja elintavat. Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2020:5. (pdf)
Vuoden 2020 Nuorten hyvinvoinnin kooste (pdf)