Kaupungin elinkeinopäivä Accelerate Helsinki kokosi liike-elämän ja kaupungin asiantuntijat ratkaisemaan, miten ilmastonmuutoksen vastaista työtä kiihdytetään yhdessä. Elinkeinopäivän ohjelmassa oli muun muassa ratkaisupareja, joissa yritysten ja kaupungin edustajat keskustelivat akuuteista ilmastokysymyksistä.

Pormestari Jan Vapaavuori kertoi päivän avajaispuheessaan kuulleensa ministerikautenaan liike-elämän edustajilta kommentteja, että te poliitikot ette ymmärrä bisneksestä mitään, tai vain osa ymmärtää ja sekin vain vähäsen. Tämä oli kommentoijien mielestä iso ongelma.

Vapaavuoren tavaksi tuli vastata, että olette sinänsä oikeassa, mutta suurin osa teistä bisnesihmisistä ei ymmärrä politiikasta mitään. Tämäkin on ongelma.

Ajat ovat onneksi muuttuneet, ja yhdeksi hyväksi tavaksi lähentää osapuolia on muodostunut kaupungin vuosittain järjestämä elinkeinopäivä. Tämän vuoden teemalla, ilmastolla, haluttiin kiihdyttää maapallon pelastamista yhteistyöllä. Tarkoitus on, että samalla synnytetään kaupunkiin ilmastoystävällistä liiketoimintaa.

– Meillä Helsingissä on hyvät mahdollisuudet menestyä tässä jo sen takia, ettei ilmastonmuutosta täällä kyseenalaisteta.

Vapaavuori korosti kaupunkien merkitystä. Kaupungit ympäri maailmaa ovat verkottuneet ymmärtäessään, kuinka suuri rooli kaupungeilla on ilmastotyössä.

Pormestari Jan Vapaavuori hauskuutti yleisöä kertomalla kokemuksistaan elinkeinoministerivuosinaan. Hän kertoi myös, että nykyisin kollegoja maailmalla tavatessaan hän puhuu eniten ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta.

Elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva muisteli edellisen päivän tilaisuudessa kuulemaansa toteamusta siitä, ettei vastuullisuutta synnytetä ilmoittamalla, että nyt ryhdytään vastuulliseksi.

– Vastuullisuus vaatii pitkäjänteistä työtä ja konkreettisia tekoja. Kaupunki on tähän valmis. Nyt kiihdytetään meidän tekemistämme. Yritykset, haastakaa meidät! Rinkineva innosti.

Elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva on ylpeä kaupungin ja elinkeinoelämän nykyisestä hienosta ja aktiivisesta vuoropuhelusta.

Maailman suurin bisnes

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on maailman suurin bisnesmahdollisuus. Tätä mieltä on Henrik Ehrnrooth, joka toimii puheenjohtajana Climate Leadershsip Coalition -yhdistyksessä. Yhdistyksen tarkoitus on auttaa suomalaista elinkeinoelämää vastaamaan ilmastonmuutoksen ja vähenevien luonnonvarojen uhkiin. Sitä ovat olleet perustamassa suuryritykset Sitran johdolla.

Yhdistys on verkostoitunut hyvin, ja mukaan on tullut yritysten lisäksi kaupunkeja, yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yksityisiä ihmisiä.

– Ilmastonmuutoksen hillinnässä melkein kaikki muuttuu, hän totesi.

Paljon on jo tehty. Ehrnrooth luetteli lukuisia asioita, joilla ilmastonmuutosta jo torjutaan.

Uusiutuvia energialähteitä otetaan käyttöön, ja ne kehittyvät. Lupaavia biomateriaaleja synnytetään, ja puurakentaminen yleistyy. Etelä-Korean kuluttajamarkkinoilla on tuhansia tuotteita, joissa kerrotaan niiden hiilijalanjälki. Kuluttajia palkitaan hyvistä valinnoista alennuksilla tai vaikkapa elokuvalipuilla.

– Päästöille pitää saada hinta, joka tarkoittaa tulovirtaa jossakin. Tällä tulovirralla voidaan rahoittaa puhtaampaa maailmaa.

Yhdistyksessä puhutaan hiilikädenjäljestä, hiilijalanjäljen vastakohdasta. Tällä tarkoitetaan tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä.

Yhdistys haluaa toimia jatkossa EU:n partnerina, sillä komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esittänyt kunnianhimoisia ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikan aloitteita Green Deal -ohjelmassa.

Ehrnrooth totesi yhdistyksen olevan hyvin kiinnostunut toimimaan Helsingin kanssa, sillä kaupungin rooli on tärkeä.

Henrik Ehrnrooth kertoi ilmastonmuutoksen etenemisestä sekä uusista tavoista selättää sitä.

Hiilineutraalia kaupunkienergiaa

Elinkeinopäivän ohjelmassa oli myös ratkaisupareja, joissa yritysten ja kaupungin edustajat keskustelivat akuuteista ilmastokysymyksistä.

”Miten kaupunkienergia hiilineutraaliksi” -kysymykseen haettiin ratkaisua nelikolla, johon kuuluivat Wärtsilän Matti Rautkivi, Helenin Jouni Kivirinne, Qheatin Rami Niemi ja kaupungin Kaisa-Reeta Koskinen.

Koskinen kertasi suorien päästöjen osuudet: yli puolet (57 %) Helsingin kaupungin hiilidioksidipäästöistä tulee lämmityksestä ja lähes neljännes liikenteestä.

– Ratkaisuja haettaessa olemme puhuneet vähiten energiatehokkuuden parantamisesta.

Koskinen muistutti pian alkavasta Helsinki Energy Challange -kilpailusta. Palkintona on miljoona euroa ja haussa ratkaisu, miten tuottaa lämpöä ilman kivihiiltä ja biomassaa.

– Valmistelussamme on energiaohjelma. Toivomme, että yritykset tekisivät tarjouksia isoihin energiatehokkuuden parannushankkeisiin, Koskinen kertoi.

Hänen mielestään on tärkeää, ettei nyt tehdä siirtymävaiheen ratkaisuja vaan mennään rohkeasti eteenpäin.

Helenin Kivirinne kertoi uudesta Helen Ventures -sijoitustoiminnasta, jossa kiihdytetään energia-alan murrosta yhdessä startup- ja kasvuyritysten kanssa.

– Tervetuloa meidän leijonan luolaan, vauhditamme kehitystä ensimmäisen viiden vuoden aikana 50 miljoonalla eurolla.

Wärtsilän Rautkivi huomautti, että Helsingin kaksi kivihiilivoimalaa olisi teknologian puolesta mahdollista sulkea vaikka heti. Qheatin Niemi puolestaan kertoi oman yhtiönsä syväporauksesta, jolla maalämpö saadaan nykyistä tehokkaammin käyttöön.

Miten kaupunkienergiasta saadaan hiilineutraalia? Teemaa ratkoivat Helenin Jouni Kivirinne, kaupungin Kaisa-Reeta Koskinen, Wärtsilän Matti Rautkivi ja Qheatin Rami Niemi.

Uusia ideoita rakentamiseen

Ratkaistavana oli myös teema ”kaupunkisuunnittelu hiilineutraalin rakentamisen mahdollistajana”, ja siitä keskustelemassa kaupungin Suvi Tyynilän lisäksi YIT:n Juha Kostiainen ja Rakennusliike Reposen Mika Airaksela.

Napakat kommentit lensivät, kun rakentajat nokittivat toisiaan siitä, kuinka tiukkoja rakentamisen normit ovat ja miten energiatehokkaita taloja voidaan rakentaa kustannustehokkaasti ja kestävästi.

Tyynilä huomautti, että kaupungin uusilla asuinalueilla mietitään uusiutuvan energian mahdollisuuksia alueellisena yhteistyönä. Hän toivoi myös rakentamisen kiertotalouteen uusia ideoita.

Rakentamisen ilmastopäästöt on saatava pienenemään. Miten tämä tehdään? Paneelia juontaa elinkeinosuunnittelija Henri Kähönen ja kysymykseen vastaavat kaupungin Suvi Tyynilä, Rakennusliike Reposen Mika Airaksela ja YIT:n Juha Kostiainen.

Muovi tehokkaasti kiertoon

Iltapäivän aikana puhuttiin myös muovista. HSY:n Raimo Inkinen, Lassila & Tikanojan Jorma Mikkonen sekä Smart & Clean -säätiön Jaana Pelkonen ratkoivat, kuinka kaikki muovi saadaan kiertoon yritysten ja kaupungin yhteishankkeena.

Pelkonen kertoi taustaksi, että vain noin 6 prosenttia muovista päätyy kiertoon, 94 prosenttia poltetaan. Hän ei odottanut ratkaisuiksi pieniä pilotteja vaan isoa muutosta, yhtä merkittävää kuin energiapuolella olisi korvata Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimalat muilla energialähteillä.

HSY:n Inkinen kertoi, että uudet jätteiden lajitteluvelvoitteet astuvat voimaan 2021 vuoden alusta ja koskevat myös muovia.

– Olemme aloittamassa tekstiilijätteen kierrätystä, sillä keskimäärin puolet tekstiileistä on muovia. Tarkoitus on saada niistä kuidut ja muovit talteen ja hyötykäyttöön.

Lassila & Tikanojan Mikkonen ei pidä muovia ongelmana vaan isona mahdollisuutena. Muovin kierrätystä varten on oma kampanjansa, Muovimuuvi, jonka tavoitteena on saada suomalaiset muovinkeräyksen piiriin. Mikkonen huomautti, ettei suomalaisten kierrätyksen asenteissa ole vikaa, mikä näkyy paperin loistavassa kierrätyskulttuurissa.

Ei enää näpertelyä muovin kierrossa. Smart & Clean -säätiön Jaana Pelkonen, HSY:n Raimo Inkinen ja Lassila & Tikanojan Jorma Mikkonen vastaamassa haasteeseen.

Päivän tulos hyvin positiivinen

Ratkaistavana oli myös iso liikenteen kysymys: kuinka saada lisää sähköautoja Helsinkiin. Teeman kimpussa olivat sähköautojen latauspalveluja tarjoavan Virta-yhtiön Elias Pöyry ja kaupungin Jussi Luomanen.

Pöyry on vakuuttunut, että tulevaisuus on sähköautojen ja että niiden avulla löytyy vaikuttavin vipu kohti nollapäästöistä Eurooppaa. Mutta latauspisteitä on saatava lisää.

Kaupungin Luomanen kertoi, että ensi vuonna on tulossa 250 julkista latauspistettä. Nykyisin kaupungin julkisia pisteitä on reilu sata. Näiden päälle tulevat muut yleiset latauspisteet esimerkiksi kauppakeskuksissa.

– Lausuntakierroksella oleva lakimuutos velvoittaisi kiinteistöjä hankkimaan latauspisteitä, Luomanen huomautti.

Taloyhtiöissä pohditaan parhaillaan, kuinka käytäntö hoidettaisiin: miten pisteellä vuoroteltaisiin ja kuinka maksut kohdennetaan.

– Valtiolta on mahdollisuus saada latauspistettä varten tukea, ja tuki jatkuu myös ensi vuonna, Luomanen muistutti.

Lisää sähköautoja! Virta-yhtiön Elias Pöyry ja kaupungin Jussi Luomanen pohtimassa, kuinka tämä tehdään.

Elinkeinojohtaja Rinkineva kehui päivän tulosta, sillä se oli täynnä positiivisuutta ja käytännön mahdollisuuksia sekä yrityksille että kaupungille.

– Olen aina ollut teknologiauskovainen, nyt uskoni vain vahvistui. Samoin luottamus siihen, että meillä on syvä tahto tehdä enemmän ja viedä asioita yhdessä eteenpäin kasvoi.

Mielenkiintoiset alustukset ja keskustelut kuvattiin. Elinkeinopäivän ohjelma on nähtävissä kokonaisuutena Helsinki-kanavalla


Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho


Lue lisää

Yritysten Helsinki

Helsinki Energy Challenge

Hiilineutraali Helsinki 2035