Vammaisten palvelujen palvelurakenteen muutos näkyy kuuden suurimman kaupungin asiakasmäärissä ja kustannuksissa. Suomen kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen kokonaiskustannukset vuonna 2019 olivat 497,6 miljoonaa euroa, mikä on 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuoteen 2015 verrattuna kustannukset ovat nousseet 14,5 prosenttia. Kehitysvammahuollon nettokustannukset kasvoivat edellisvuodesta 5,0 prosenttia ollen yhteensä 274,8 miljoonaa euroa. Vuodesta 2015 kehitysvammahuollon kustannukset ovat kasvaneet 10,4 prosenttia.


Vammaisten palvelujen palvelurakenteen muutos näkyy kuuden suurimman kaupungin asiakasmäärissä ja kustannuksissa. Suomen kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen kokonaiskustannukset vuonna 2019 olivat 497,6 miljoonaa euroa, mikä on 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuoteen 2015 verrattuna kustannukset ovat nousseet 14,5 prosenttia. Kehitysvammahuollon nettokustannukset kasvoivat edellisvuodesta 5,0 prosenttia ollen yhteensä 274,8 miljoonaa euroa. Vuodesta 2015 kehitysvammahuollon kustannukset ovat kasvaneet 10,4 prosenttia.

Vammaisten palvelujen kokonaisasiakasmäärä on viime vuosien aikana pysynyt kuutoskaupungeissa lähes samana, mutta asiakkaiden määrä on vaihdellut eri palvelukokonaisuuksien sisällä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita saaneiden osuus on vähentynyt edellisvuodesta 1,9 prosenttia ja kehitysvammalain mukaisia palveluita saaneiden osuus on noussut 3,6 prosenttia. Kehitysvammahuollon asiakasmäärän kasvuun on vaikuttanut muuttoliike erityisesti vieraskielisten osuuden lisäännyttyä suurissa kaupungeissa. Lisäksi kasvua saattaa selittää diagnosoinnin kehittyminen sekä se, että asiakkaat ovat entistä pitkäikäisempiä. Väestöstä 1,9 prosenttia kuuluu vammaispalveluiden ja 0,4 prosenttia kehitysvammahuollon palveluiden piiriin. Vuonna 2019 ympärivuorokautisten asumispalvelujen kustannukset muodostivat suurimman osuuden menoista kaikissa kuutoskaupungeissa. Asumisen palvelurakenneuudistus näkyy ennen kaikkea tuetun asumisen merkittävänä kasvuna. Vuoteen 2015 verrattuna tuetun asumisen asiakasmäärä on kasvanut 56,4 prosenttia, kun taas kehitysvammaisten laitoshoidon asiakasmäärä on supistunut vastaavassa ajassa yli puolella.

Valtaosa vammaispalvelujen kustannuksista muodostuu kolmen asiakasmääriltään suurimman palvelumuodon – henkilökohtaisen avun, kuljetuspalvelujen ja vaikeavammaisten palveluasumisen – järjestämisestä. Suurin osa myönteisen vammaispalvelulain mukaisen palvelupäätöksen saaneista on yli 65-vuotiaita asiakkaita. Viime vuosina vammaispalvelujen asiakasmäärän kasvu on painottunut selvästi henkilökohtaisen avun palveluun. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden määrä on lisääntynyt 36,2 prosenttia vuodesta 2015. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisen avun järjestämistapana on yleistynyt voimakkaasti kuluneen vuosikymmenen aikana.

Tulokset ilmenevät Kuusikko-työryhmän julkaisusta, jossa kuvataan kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen käyttöä ja kustannuksia viime vuonna. Vuoden 2019 raportissa kuvataan ensimmäistä kertaa kuutoskaupunkien vammaisten palvelujen organisaatioiden sosiaalihuoltolain nojalla järjestämiä palveluja. Vuonna 2015 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) sisältyvät sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yleis- ja erityislainsäädännön mukaiset sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut. Kuutoskaupunkien sosiaalihuoltolain nojalla järjestämät palvelut eroavat toisistaan ja ovat muotoutuneet kaupunkien palvelutarpeiden mukaan. 

Lue lisää:

Kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2019 

 

Kuva: Maija Astikainen © City of Helsinki