Helsinki järjesti yrityksille 7.11.2019 Talonrakentamisen kiertotalous -tilaisuuden, johon kokoontui noin 100 yrityksen, koulutus- ja tutkimuslaitoksen, rakennusalan järjestöjen ja julkisen sektorin edustajaa. Lähes puolet kaupungin päästövähennyspotentiaalista liittyy rakennuksiin ja niiden energiankäyttöön. Kaupunki toivoo yrityksiltä näkemyksiä kiertotalouden huomioimisesta hankintakriteereissä, tarjouskilpailuissa ja tontinluovutusehdoissa.


Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva esitti haasteen yrityksille 7.11.2019 järjestetyssä Talonrakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa, johon oli kokoontunut noin 100 yrityksen, koulutus- ja tutkimuslaitoksen, rakennusalan järjestöjen ja julkisen sektorin edustajaa:

”Helsingin ilmasto- ja kiertotaloustyö on huikea mahdollisuus kaupungin ja yritysten yhteistyölle ja kova kilpailukykytekijä Suomelle. Kaupunki luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle, kasvulle ja työpaikkojen syntymiselle. Haluamme ohjata rakentamista päästöttömyyteen ja kestävyyteen, neitseellisten luonnonvarojen käytön minimointiin sekä materiaalien uusiokäyttöön ja kierrätettävyyteen. Kertokaa te yritykset meille, minkälaisia ratkaisuja on olemassa ja mikä niiden käyttöönottoa edistää tai estää.”

Helsinki aikoo seuravan kymmenen vuoden aikana käyttää yli 7,5 miljardia euroa uudis-, korjaus- ja lisärakentamiseen. Lähes puolet kaupungin päästövähennyspotentiaalista liittyy rakennuksiin ja niiden energiankäyttöön.

Kierrätysmateriaalienja -raaka-aineiden hyödyntämisen mallit vielä kehitteillä

Kaupunki toivoo yrityksiltä näkemyksiä kiertotalouden huomioimisesta hankintakriteereissä, tarjouskilpailuissa ja tontinluovutusehdoissa. Kaupunkia kiinnostaa erityisesti, miten kierrätysmateriaalien tarjonta ja kysyntä saadaan kohtaamaan, mitä kierrätystuotteita markkinoilta löytyy, miten poistettuja rakennusosia inventoidaan ja varastoidaan, miten niitä voidaan hyödyntää rakentamisessa, mikä niiden laatu on ja kuka laadusta vastaa sekä miten keskeinen tieto saadaan suunnittelijoille.

”Helsinki näyttää hyvää esimerkkiä. Pilotit ovat tärkeitä, mutta suurin päästövähennyspotentiaali olisi viedä ratkaisut volyymiltaan suuriin kohteisiin kuten Hekan asuntokantaan”, Pilasterin myyntijohtaja Jaakko Suomela sanoo.

Hankepäällikkö AnttiLeinonen Lehto-Asunnoilta toivoi jatkossa uudis- ja korjausrakentamisen erottamista niin, että niihin liittyviä, ratkaisuja vaativia kysymyksiä voitaisiin pohtia erikseen ja konkreettisemmin. 

”Olisi todella kiinnostavaa jatkaa keskustelua siten, että mukana olisi ympäristöministeriö ja kaupunki tavoitteen määrittelijänä sekä kaavoitus, rakennusvalvonta, suunnittelijapuoli ja rakentajat käytännön toteutusta miettimässä.

Lue lisää Uutta Helsinkiä -sivustolla


Kuva: Pertti Nisonen