Helsinki kasvaa vauhdilla. Viimeisen kymmenen vuoden ajan Helsingin asukasmäärä on kasvanut keskimäärin yli prosentin vuosivauhtia. Tämä näkyy tarpeena rakentaa uusia asuntoja ja asuinalueita. Vaikka kasvu on toivottua, haasteena on eri väestöryhmien ja alueiden eriytyminen.

Helsinki panostaa asuntopolitiikassaan asuinalueiden tasa-arvoisuuteen, omaleimaisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin.

Helsinki on hyvä koti ja maan pääkaupunkina kaikkien suomalaisten yhteinen olohuone

Arki Helsingissä on toimivaa: päiväkodit, koulut ja muut palvelut löytyvät läheltä kotia, julkinen liikenne on sujuvaa ja asukkailla on sananvaltaa oman asuinalueensa asioihin.

Kasvava kaupunki tarvitsee kuitenkin lisää asuntoja. Helsingin kaupungilla on merkittävä rooli asuntopoliittisena toimijana. Kaupunki omistaa 70 prosenttia alueensa maa-alasta.

Helsingin tavoitteena on rakentaa vuosittain 7 000 uutta asuntoa. 40 prosenttia asuntorakentamisesta toteutetaan täydennysrakentamisena. Samalla asumisen kustannuksia pyritään hillitsemään ja kohtuuhintaiseen vuokratuotantoon panostetaan.

Tavoitteena tiivis kaupunkirakenne toimivan joukkoliikenteen äärellä

Kestävää kaupunkia rakennetaan tiiviisti. Maankäytön suunnittelulla on liikenteen päästöihin suora yhteys: päästöt ovat sitä suuremmat mitä hajaantuneempi yhdyskuntarakenne on. Siksi kaupunkirakennetta pyritään kaavoituksen avulla tiivistämään ja suuntamaan väestönkasvua joukkoliikenteen vaikutusalueelle.

Helsingin seudulla on pitkä perinne vapaaehtoisuuteen pohjautuvasta seudullisesta suunnittelusta maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta.  Seudulla arvioidaan asuvan 2 miljoonaa ihmistä vuonna 2050. Yhteisen suunnittelun avulla pyritään varmistamaan sujuva arki, toimiva joukkoliikenne, tarpeisiin vastaava kohtuuhintainen asuminen sekä hiilineutraalisuus. Suunnitelman toteuttamiseksi seudun kunnat solmivat valtion kanssa MAL-sopimuksen, jossa sovitaan toteutuksesta ja kustannusjaosta.

Asumisen innovaatioiden lisäämiseksi ja erilaisiin kokeiluihin kannustamiseksi kaupungilla on Kehittyvä kerrostalo-ohjelma, jonka avulla pyritään monipuolistamaan asuntotuotantoa ja etsimään paremmin asukkaiden toiveisiin vastaavaa asuntotuotantoa. 

Tasa-arvoisia kaupunginosia tuetaan sekoittavalla asuntopolitiikalla

Asukkaiden hyvinvointi ja virkeät asuinalueet kertovat onnistuneesta kaupunkikehityksestä. Helsinki aikoo jatkossakin olla epätoivottavan alueellisen eriytymisen eli segregaation torjunnan huippuesimerkki ja mahdollistaa kaupunginosien tasavertaisuuden.

Asuntopolitiikalla on keskeinen rooli segregaation ehkäisemisessä. Helsingissä asumisen pitkäjänteistä suunnittelua ohjaa joka neljäs vuosi laadittava Kotikaupunkina Helsinki -ohjelma. Ohjelmassa määritellyllä asuntojen eri hallintamuotojen alueellisella tasapainottamisella pyritään siihen, että sosioekonominen eriytyminen osa-alueilla vähenisi ja että sitä ei pääsisi muodostumaan.

’Helsinki mixillä’ tavoitellaan sitä, että asunnoista 25 prosenttia on Ara-vuokra-asuntoja eli omakustannusperiaatteella toimivien asuntoyhtiöiden omistamia kohtuuhintaisia asuntoja, 30 prosenttia välimuodon asuntoja, kuten HITAS- ja asumisoikeusasuntoja ja 45 prosenttia vapaarahoitteisia vuokra- ja omistusasuntoja, joiden hintataso määräytyy markkinoilla.

Eriytymiskehitykseen puututaan myös kaupunkiuudistusprojekteilla, joissa erityishuomiota, kehittämistä ja rakentamista kohdennetaan vanheneville esikaupunkialueille, joissa alueen elinkaarelle tyypillisesti väestömäärä on vähenevä ja ikääntyvien osuus kasvava.

Asukkaiden vaikutusvalta lisää alueiden elinvoimaa

Alueiden elinvoimaisuutta lisätään kaupungin investoinneilla ja asuntotarjontaa lisäämällä. Rakentamisen lisäksi alueita kehitetään poikkihallinnollisin toimenpitein kuten hakemalla systeemisiä ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Asuinalueiden tasa-arvoa ja asukkaiden hyvinvointia tuetaan myös kasvattamalla asukkaiden vaikutusvaltaa elinympäristönsä asioihin. Jokaisella kaupunginosalle on nimetty oma nimikkolähettiläänsä, niin kutsuttu stadiluotsi, jonka tehtävänä on vauhdittaa kaupunkilaisten aloitteita sekä auttaa alueen verkostoja löytämään toisensa. Lisäksi asukkailla on mahdollisuus päättää osasta Helsingin budjetista vuosittain. Osallistavassa budjetoinnissa kaupunki avaa yli neljä miljoona euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Asukkaat äänestävät annetuista ideoista ja eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan.

Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia aluerakennusprojekteja

Vuonna 2008 Helsingin tavarasatamatoiminta muutti keskusta-alueilta itäiseen kantakaupunkiin, Vuosaareen, mikä vapautti tilaa suurille aluerakentamisprojekteille. Keskeisimmät aluerakentamiskohteet ovatkin entiset satama-alueet Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Isoja aluerakentamisalueita ovat myös Pasila, Kuninkaantammi ja Honkasuo. Näille kaikille arvioidaan rakentuvan asuntoja yhteensä noin 100 000 asukkaalle.

Tiivis ja toiminnallisesti sekoittunut kaupunkirakenne luo pohjan urbaanille elämälle. Helsingin kaikissa kaupunginosissa on edellytykset hyvälle arjelle, toimivalle liikenteelle, monipuolisille lähipalveluille ja elinkeinoille.

Kalasatama

Kalasatamaa rakennetaan Helsingin itäiseen kantakaupunkiin. Entinen satama- ja teollisuusalue on muuttunut 3 000 ihmisen kaupunginosaksi. Valmistuttuaan vuoteen 2040 mennessä asukkaita on 25 000 ja työpaikkoja 10 000.

Kalasatama on rento paikka Helsingin keskustan kupeessa. Rantoja ja kanavia kiertää tulevaisuudessa pitkä rantapromenadi. Kalasatama on myös monien Helsingin älykkäiden kaupunkiratkaisujen pilottialue.
Lue lisää Kalasatamasta
Fiksu Kalasatama

Jätkäsaari

Jätkäsaari rakennetaan Helsingin lounaiskärkeen osaksi kantakaupunkia, avomeren äärelle. Jätkäsaareen tulee koti 21 000 asukkaalle ja työpaikka 6 000 ihmiselle. Sadan hehtaarin alueelle levittäytyvästä kaupunginosasta viidesosa tulee olemaan puistoja. Vilkas matkustajasatama tuo Jätkäsaareen elämää, ja hyvät laivayhteydet vievät nopeasti Tallinnaan ja Pietariin.
Lue lisää Jätkäsaaresta

Kruunuvuorenranta

Kruunuvuorenrannassa asutaan luonnon ympäröimänä, mutta lähellä palveluja. Loistavat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä valotaide luovat alueelle oman tunnelmansa. Vuoteen 2030 mennessä Kruunuvuorenrantaan rakennetaan koti 13 000 asukkaalle ja sinne syntyy 800 työpaikkaa. Monista Kruunuvuorenrannan asunnoista ja rantabulevardilta on näkymät meren yli kantakaupunkiin ja Suomenlinnaan.
Lue lisää Kruunuvuorenrannasta

Pasila

Pasilan alue Helsingin keskustasta pohjoiseen on liikenteen risteyskohta. Sinne on loistavat yhteydet Helsingin ydinkeskustasta ja kaikkialta Suomesta kaikilla liikennemuodoilla. Pasila kehittyy uusien liikennehankkeiden ja huomattavan lisärakentamisen ansiosta entistäkin merkittävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi keskukseksi. Tulevaisuudessa Pasilan kautta odotetaan kulkevan yli 47 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Myös asuntojen määrä ja palvelujen tarjonta lisääntyvät voimakkaasti.

Pasilan työpaikkamäärä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä noin 50 000:een. Myös alueen asukasmäärä lähes kolminkertaistuu 30 000:een.
Lue lisää Pasilasta

 

Lue lisää

Uutta Helsinkiä -sivusto

Kehittyvä kerrostalo -sivusto

Kooste MAL-suunnitelmasta

MAL-sopimus

Kotikaupunkina Helsinki -ohjelma (pdf)

Kotikaupunkina Helsinki -esite (pdf)