Olennainen osa kestävää kaupunkikehitystä on asumisen ja rakentamisen energiatehokkuuden parantaminen. Helsingin energiatehokkuusnormit ovat kansallista vähimmäistasoa kunnianhimoisemmat. Energiatehokkuutta parannetaan sekä uudisrakentamisessa että vanhan rakennuskannan korjaamisessa.

Rakennuksia koskevat energiatehokkuuteen liittyvät lait ja määräykset. Helsinki vaatii omistamiensa tonttien luovutusten yhteydessä parempaa energiatehokkuutta kuin valtakunnallisesti vaadittu taso edellyttää.

Tavoitteena on, että vuoden 2021 alusta kaikki uudisrakennukset ovat lähes nollaenergiataloja, jotka tarvitsevat hyvin vähän lämmitystä ja tuottavat osan tarvitsemastaan energiasta itse. Tähän liittyy Helsingin kaupungin tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035. Se tarkoittaa, että kaupunkialueella tuotettuja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ainakin 80 % vuodesta 1990.

Helsinki on näyteikkuna suomalaiseen puurakentamiseen

Energiaintensiivisten materiaalien kuten betonin tai alumiinin valmistaminen on nykyisellään suuri ilmastopäästöjen aiheuttaja. Niinpä niiden käyttöä rakentamisessa on syytä vähentää milloin mahdollista, kunnes ne pystytään tuottamaan ympäristöystävällisemmin. Yksi ratkaisu tähän on puurakentaminen. Puurakentaminen hillitsee sekä rakennusmateriaalien valmistamisesta että rakentamisesta aiheutuvaa energiankulutusta ja toimii hiilivarastona.

Vuonna 2018 valmistunut Keskustakirjasto Oodi on herättänyt kansainvälistä huomiota arkkitehtuurillaan ja materiaalivalinnoillaan. Oodin julkisivu on ylintä kerrosta lukuun ottamatta kuusta. Myös sisätiloissa sekä parvekkeessa on käytetty puuta. Energiatehokas kirjasto on näyttävä suomalaisen rakentamisen käyntikortti. Oodin on suunnitellut suomalainen Arkkitehtitoimisto ALA, joka voitti avoimen kansainvälisen keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun vuonna 2013

Puukaupunginosia on noussut muun muassa Honkasuolle ja Myllypuroon. Honkasuolta löytyy Helsingin ensimmäinen passiivienergialuokan puukerrostalo. Myllypurossa on pientalovaltainen puukaupunginosa. Puukerrostaloja on rakennettu myös Viikkiin, Omenamäkeen ja Pukinmäkeen.

Esimerkkejä energiatehokkaista ratkaisuista

Eko-Viikki

Viikki on noin 12 000 asukkaan ja reilun neljän tuhannen työpaikan kaupunginosa. Alueen keskus on Helsingin yliopiston kampuksen ympärille rakentunut Tiedepuisto. Eteläosan Eko-Viikki toimii ekologisen rakentamisen kehittämisalueena. Eko-Viikki oli 1990-luvulla Euroopan kestävän kehityksen mukaisen aluerakentamisen kärkihanke.
Lue lisää Eko-Viikistä

Kuninkaantammi ja Honkasuo

Ilmastoviisaita ratkaisuja painottavat uudet kaupunginosat Kuninkaantammi ja Honkasuo. Asemakaavoituksessa huomioituja teemoja ovat mm. energiatehokkuus, uusiutuvan energian tuotanto, puurakentamiskorttelit, vihertehokkuus ja monipuoliset hulevesien viivytykseen liittyvät ratkaisut pihoilla, kaduilla ja viheralueilla.

Kuninkaantammi on kodikas ja ilmastoviisas kaupunginosa 5 500 helsinkiläiselle. Kävelijä on kuningas – korttelit, kadut ja puistot suunnitellaan elämyksellisiksi ja toiminnallisiksi, Keskuspuisto ja Vantaanjokilaakso ovat aivan naapurissa. Kuninkaantammessa painotetaan ekologisesti kestäviä ratkaisuja ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Osa kortteleista toteutetaan puukerrostaloina. Keskelle aluetta tulee kyläkaivo ja kaupunkiviljelyä.

Honkasuo on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue, puutalojen kaupunkikylä. Honkasuon entinen metsä- ja niittyalue muuttuu 2020-luvun puoliväliin mennessä vehreäksi 2 000 asukkaan puutalojen kaupunkikyläksi.
Lue lisää Kuninkaantammesta
Lue lisää Honkasuosta

Suvilahden aurinkovoimala (Helen)

Suvilahden aurinkovoimala aloitti toimintansa maaliskuussa 2015. Voimalassa on 1194 aurinkopaneelia, josta kaupunkilaiset voivat hankkia omansa. Sen toimintaa ja sähkön tuotantoa voi seurata reaaliaikaisesti.
Suvilahden energiajärjestelmä
Fiksu Kalasatama: älykkäät energiajärjestelmät

Katri Valan lämpöpumppulaitos

Maailman suurin lämpöä ja jäähdytystä tuottava lämpöpumppulaitos.
Lue lisää Katri Valan lämpöpumppulaitoksesta

Mustikkamaan luolalämpövarasto 

Helen rakentaa Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin Suomen suurimman lämpövaraston, jossa voidaan varastoida kaukolämpöä. Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa.
Lue lisää luolalämpövarastosta

Esplanadin lämpöpumppulaitos

Vuonna 2018 käyttöön vihitty lämpöpumppulaitos vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä noin 20 000 tonnia vuodessa.
Lue lisää Esplanadin lämpöpumppulaitoksesta

Viikin ympäristötalo

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston käytössä oleva Helsingin ympäristötalo valmistui syyskuussa 2011. Rakennus on viisikerroksinen, ja sen bruttoala on noin 6 791 neliömetriä. Sen energiakulutus on alle puolet normaalista ja se on Suomen vähiten energiaa kuluttava toimistorakennus. 
Lue lisää Viikin ympäristötalosta

Suvilahden sähkövarasto

Suvilahden sähkövarasto koostuu 15 000 litium-ioniakusta, mikä vastaa noin 100 000 kännykän akkua. Varaston avulla muun muassa tasataan sähköverkon kulutuspiikkejä.
Lue lisää Suvilahden sähkövarastosta

Salmisaaren pellettilämpökeskus

Lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä puupelletistä. Laitoksen polttoaineteho on 100 MW ja se tuottaa lämpöä vuosittain 25 000 kerrostalokaksion kulutusta vastaavan määrän.
Lue lisää Salmisaaren pellettilämpökeskuksesta

Kivikon aurinkovoimala

Kivikon hiihtohallin katolla oleva aurinkovoimala on yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Voimalassa on 3000 aurinkopaneelia, joita vuokrataan nimikkopaneeleina kuluttajille.
Lue lisää Kivikon aurinkovoimalasta

 

Lue lisää

Ilmastoviisas Helsinki -esite

Ilmastoviisas Helsinki

Rakennusten energiatehokkuus

Energiakokeilut.fi