Helsinki on tulevaisuudessa nykyistä tiiviimmin rakennettu kaupunki, joka vaalii luontoaan ja pienentää hiilijalanjälkeään suosimalla kestäviä liikkumistapoja. Tavoitteena on, että kaikkien on helppo valita Helsingissä kulkutavakseen joukkoliikenne, pyöräily ja kävely.

Helsingin alueen joukkoliikenteessä ovat tutkimusten mukaan maailman tyytyväisimmät asiakkaat. Joukkoliikenne toimii hyvin, metro laajenee ja Helsingin seudun liikenne (HSL) on eturivissä älyliikennepalvelujen kehittämisessä.

Viime vuonna kaikista Helsingissä tehdyissä matkoissa 34 prosentissa käytettiin joukkoliikennettä. Metrolla, bussilla, raitiovaunulla ja paikallisjunalla pääseekin helposti ja yhdellä lipulla joka puolelle kaupunkia. Kesällä käytössä on myös suositut kaupunkipyörät, ja Helsingin edustan saarille on hyvät lauttayhteydet. Kesällä 2019 liikennevälinevalikoimaa täydentävät myös vuokrattavat kaupunkipotkulaudat ja soutuveneet.
 

Yli puolet helsinkiläisistä pyöräilee vähintään kerran viikossa

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy

Helsinki panostaa kestäviin liikkumistapoihin ja haluaa lisätä pyöräilyn suosiota. Pyöräilyä edistetään, koska se on nopea, ympäristöystävällinen ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Pyöräverkoston kehittämiseen sijoitetaan taloudellisesti, ja jokaisen pyöräväylien rakentamiseen sijoitetun euron on laskettu tuottavan lähes kahdeksan euron hyödyt.

Helsingin pyöräilymäärät ovat kasvaneet ja samalla onnettomuudet ovat vähentyneet. Viime vuonna kaikista Helsingissä kuljetuista matkoista 11 prosenttia tehtiin pyörällä.

Jotta pyöräilyn suosio kasvaisi entisestään, Helsinki kehittää pyöräilyn baanaverkostoa. Verkosto yhdistää tulevaisuudessa suurimmat asuinalueet kattavilla ja laadukkailla pyöräyhteyksillä keskustaan ja muihin työpaikkakeskittymiin. Baanaverkosto mahdollistaa nopean ja suoran pyöräliikenteen. Ensimmäinen baanayhteys kulkee entisen satamaradan väylällä Kiasmalta Ruoholahteen.

Myös kaupunkipyörät ovat osoittautuneet menestystarinaksi Helsingissä. Kaupunkipyörien suosio on kasvanut ja pyöräkausi pidentynyt. Viime vuonna keltaisilla pyörillä poljettiin Helsingissä huhtikuusta lokakuun loppuun asti.

Kaupunkipyörien suosio on ylittänyt myös taloudelliset tavoitteet, sillä viime kaudella kaupungin rahoitusosuus saatiin katettua lähes täysin kaupunkipyörien käyttäjien maksuilla. Kesällä 2019 Helsingissä on käytössä nykyisen 150 aseman ja 1500 kaupunkipyörän lisäksi 88 uutta asemaa ja 880 uutta pyörää yhä laajemmalla alueella.
 

Raidekaupunki kasvaa

Helsingin tavoitteena on rakentaa asuinalueita erityisesti raideliikenteen solmukohtiin, sillä raideliikenne on nopea ja ympäristöystävällinen liikkumismuoto. Tulevaisuuden Helsingissä on useita raideliikenteen yhdistämiä keskuksia.

Monet suunnitteilla olevista uusista raideliikenteen reiteistä ovat pikaraitiovaunureittejä. Pikaraitiovaunut ovat tavallista nopeampia ratikoita, jotka kulkevat liikenteessä yleensä omalla kaistallaan.

Tällä hetkellä Helsingissä on aktiivisesti suunnitteilla kolme eri pikaratikkahanketta:

  • Helsingin ensimmäinen pikaratikkalinja on Raide-Jokeri, jonka rakentaminen alkaa kesällä 2019. Se kiitää Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välillä ja korvaa bussilinjan 550.
  • Toiseksi pisimmällä suunnittelussa on Kruunusillat, joka yhdistää kasvavan Laajasalon raide- ja siltayhteyksillä Kalasatamaan ja keskustaan. Rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2020.
  • Kolmantena valmistuu Vihdintien pikaraitiotie, joka kulkee keskustasta Pohjois-Haagaan 2020-luvun loppupuolella. Nykyisin Vihdintie on vilkkaasti liikennöity autoväylä, joka muutetaan kaikkia liikennemuotoja palvelevaksi kaupunkibulevardeiksi.

Myös perinteisille kaupunkiratikoille rakennetaan uusia ja nopeampia reittejä muun muassa Hernesaareen ja Kalasatamaan. Raitiovaunujen liikennevaloviivytyksiä vähennetään ja erottelua muusta liikenteestä parannetaan.
 

Metrolla pääsee entistä pidemmälle

Helsingin metroreitti laajenee. Vuonna 2017 avattiin uusi yhteys Länsi-Helsingistä Espoon Matinkylään. Seuraavassa vaiheessa metroa jatketaan Espoossa Matinkylästä Kivenlahteen.

Tulevaisuudessa on tarkoitus rakentaa uusi metrolinja Itä-Helsingissä Vuosaaresta Östersundomiin. Östersundomiin on suunnitteilla uusia asuinalueita, joiden rakentaminen tapahtuu pääasiassa 2030- ja 2040-luvulla.
 

Uusia junayhteyksiä visioidaan

Pisararata on Helsingin kantakaupungin alle suunniteltu kahdeksan kilometriä pitkä rautatietunneli, jonka tavoitteena on helpottaa päärautatieaseman ruuhkaa. Pisaran mallinen lähijunien rata alkaisi Pasilasta ja kiertäisi tunnelissa keskustan kautta sinne takaisin.

Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit ovat olleet aloitteellisia myös Suomen pääradan kehittämisen suhteen. Suomirata-projektin tavoitteena on nopeampi yhteys Helsingin keskustan ja lentoaseman välille sekä suora kaukojunayhteys pääradalta lentoasemalle. Lisäksi Suomirata lyhentäisi junamatkan Helsingin ja Tampereen välillä noin tunnin mittaiseksi.

Pisararadan ja Suomiradan rakentamisesta ei ole vielä päätetty. Alustavasti selvityksen alla on myös mahdollinen junayhteys Helsingin ja Viron pääkaupungin Tallinnan välille.

Lue lisää

Reittiopas

Pyöräilykatsaus 2019

Pyöräilyn edistäminen

Go pyöräilijät!